Olen hamstrannut näitä termejä jo jonkin aikaa miettien miten teorian esitän, mutta tulkoot nyt esille että tulee edes joskus.
Blogin sadonkorjuu haravoi ja harvestoi
Yksittäisen blogikirjoituksen pääasiallinen tehtävä on saada käyttäjä hakukoneesta tai Facebookista yrityksen verkkosivuille. Sen tietojohtajuus tai thought-leadership-funktio on vasta toissijainen tavoite. Jopa käyttäjän konvertoituminen liidiksi tai ostajaksi on toisarvoista.
Blogipostaus on sisäänheittäjä. Blogipostaus on se kahden euron kahvipaketti, jolla käyttäjä saadaan omaan vaikutuspiiriin. Pois display-bannereiden, sähköposti-ilmoitusten ja some-palveluiden chatti-ikkunoiden peittoalueelta.
Näiden sivujen osuus kaikista sivuista tulee olla 80-90%. Niiden ei missään nimessä kuulu löytyä sivuston navigaatiosta, koska se sotkisi muiden sivutyyppien tarkoituksen.
Blogipostauksen tärkein ohjenuora on hakukonenäkyvyys.
Brändäävä sivu välittää yrityksen arvomaailman ja huumorintajun
Brändäävät sivut ovat useimmiten niitä, jotka löytyvät verkkosivuston ylätason navigaatiosta. Sivulla on mielikuvia ruokkivia elementtejä. Kuvia nauravista asiakkaista ja työporukan ryhmätyöhetkistä. Teksti ja sen sanavalinnat on tarkalleen muotoiltu välittämään sitä imagoa, minkä varaan brändi on haluttu rakentaa.
Näiden sivujen määrä kaikista saitin yksittäisistä sivuista on noin 10-20 % vähän riippuen palvelumuotoilusta.
Brändäävän sivun tärkein ohjenuora on sen herättämä mielikuva.
Landari konvertoi
Landarin määritelmä vaihtelee selittäjän mukaan ja riippuu vähän siitä, mitä sillä kulloinkin halutaan tarkoittaa. Periaatteessa landing-page on mikä tahansa sivu, mille käyttäjä laskeutuu saapuessaan verkkosivulle. Tämä orgaaninen laskeutumissivustatus on periaatteessa vahinko.
Tarkoituksellinen laskeutumissivustatus on taas.. no tarkoituksellista ja laskelmoitua.
Erillinen laskeutumissivu luodaan konversio-optimoinnin parhaiden käytäntöjen mukaiseksi. Siltä saattaa Zapierin blogin tavoin puuttua muun saitin navigaatio ja sivupalkki. Sillä on normaalia isompaa tekstiä, juuri tarkoitukseensa valittu kuva, myyntiteksti ja call-to-action-toimintopainike.
Tyypillisiä konvertoivia sivuja ovat erilaiset rekisteröitymissivut tai palvelun esittelysivut. Jos konvertoivaa sivua muokataan liikaa hakukonenäkyvyyden säännöillä, mennään ojasta allikkoon.
B2B-saitilla konvertoivia sivuja on yleensä vähemmän kuin brändääviä sivuja. Noin 5-10 % kaikista sivuista. Verkkokaupassa konvertoivien sivujen osuus on tietysti jopa suurempi kuin harvestoivien. Mutta mikään ei tietenkään estä kääntämästä brändäävien ja konvertoivien sivujen suhdetta päälaelleen B2B-saitillakaan. Sehän olisi hyvän tuotteistuksen merkki.
Konvertoivan laskeutumissivun tärkein funktio ja tarkoitus on konversio.
Laske omien sivutyyppiesi määrät näin:
Luonnollisesti vain harva sivu on täydellisesti vain yhden tyyppinen, mutta jokaisella sivulla pitäisi kuitenkin olla primäärirooli. Sivutyypit on helpointa erotella toisistaan osoiterakenteen tai urlien perusteella. Tämän(kin) vuoksi yrityksen blogisivut olisi hyvä löytyä blog-alikansiosta. Suutarin lapsella ei ole kenkiä, mutta tämä ei olekaan (ainakaan vielä) mikään yrityssivu, vaan blogi itsessään.
Saat listan kaikista saittisi sivuista käyttämällä vaikka Screaming Frog SEO Spider Toolilla. Ilmaisversio listaa 500 sivua, joka riittää useimmilla saiteilla. Huomaa, että ohjelma löytää myös kuvatiedostot, joten suodata listaan pelkät HTML-sivut ja vie tiedosto taulukkolaskentaan Export-toiminnolla.
Järjestä sitten lista urlien mukaiseen listaan ja poista kaikki rivit, millä ei varsinaisesti ole mitään sisältöä. Eli kaikki kategoria- ja kirjoittajalistaukset.
Mikäli osoiterakenteesi edes jotenkin erottelee eri sivutyypit toisistaan, pystyt nyt helposti laskemaan sivumäärät kustakin tyypistä.
Kun suunnittelet uutta sivustoa, voit saada saitin logiikan ja kehityskohteiden hahmottamiseen apua näiden kolmen sivutyypin kautta.