Vuonna 2001 julkaistu WordPress on nykyään todennäköisesti maailman suosituin julkaisujärjestelmä. W3Techsin tilastojen mukaan WordPressiä käytetään 27% maailman internetsivuissa henkilökohtaisista blogeista kaupallisiin uutissivustoihin. Eri julkaisujärjestelmiä verrattaessa Worpdressin markkinaosuus on 59%.
Määrä on valtaisa, mutta ainakin minun mielestäni ymmärrettävä.
WordPressin voi asentaa omalle kotisivuhotellilleen WordPress.orgin kautta tai käyttää sitä hieman rajoitettuna pilvipalveluna WordPress.comin kautta. Woocommerce-pluginin avulla WordPress-saitista saa myös verkkokaupan.
Avoimen lähdekoodin (open source) järjestelmänä WordPress on periaatteessa ilmainen. Sille on olemassa noin 2 000 ilmaista teemaa (graafista asettelua eli layoutia) ja melkein 50 000 erilaista lisäosaa eli pluginia.
Toki teeman muokkauksesta tai rakentamisesta alusta lähtien joutuu maksamaan. Mutta jos yksittäinen it-järjestelmätoimittaja koodaisi sekä järjestelmän, että halutut toiminnallisuudet alusta asti uudelleen, lasku olisi todennäköisesti vähintäänkin kuusinumeroinen.
Suurella suosiolla on myös haittapuolensa ja erilaiset hakkerikrakkerit yrittävät kilvan murtaa WordPress-sivustojen tietoturvaa.
WordPress-kehittäjien yhteisö on kuitenkin aktiivista ja uusia päivityksiä tulee jatkuvasti. Onkin siis syytä varmistaa oman WordPress-sivustonsa päivitykset.
WordPressin parhaat ominaisuudet
Olen vuosien aikana kokeillut useita sisällöntuottojärjestelmiä, eikä missään ole yhtä hyvin hoidettu seuraavia asioita:
- artikkelin kirjoittaminen yksinkertaista word-käyttöliittymää mukaillen
- sujuva siirtymä html-koodin ja WYSIWYG:in välillä
- sivupohjatiedoston editointi tapahtuu samassa käyttöliittymässä
- artikkelien sisäinen linkittäminen sekä url-rakenteen vapaamuotoisuus ja säilyvyys
- kuvien lataaminen järjestelmään
Erityisesti kuvien tuominen yhteen julkaisuun on useimman huonoksi jääneen sisällöntuottojärjestelmän pullonkaula. Useat järjestelmät ovat tässäkin asiassa myöhemmin parantaneet suoritustaan, mutta en edelleenkään näe WordPressille voittajaa.
WordPressin url-rakennetta saa muokattua jouhevasti ja sisäisten ristiinlinkitysten teko on intuitiivinen ja helppo kokemus, eikä massiivinen valikkojen selailuprojekti. Lisäksi sisäiset linkit on mahdollista tehdä niin, että yksittäisen artikkelin urlin muuttuessa myös linkit muuttuvat.
Tavallisen sisällön ylläpidon lisäksi WordPressissa myös sivupohjatiedostojen muokkaus on mahdollista järjestelmän omassa käyttöliittymässä. Käytännössä tämä tarkoittaa pieniä muokkauksia ja suurempia muutoskokonaisuuksia varten tiedostot on syytä siirtää FTP-yhteydellä omalle koneelle.
Hyvin usein siirtyminen sisältöeditorissa html-koodiin siirtyminen useimmiten muuttaa koko editorin käyttöliittymää. Onneksi enää nykyään editorit eivät tuota niin järkyttävän luokatonta ja raskasta html-koodia, kuin Frontpage Express 2003 aikoinaan (joskaan en ole uskaltanut tutkia sen jälkeläisten tuottamaa koodia).
Tai sitten sisältöä tuotetaan pienen pienissä palasissa kenttä kerrallaan.
Mistä päästäänkin varsinaiseen asiaan.
Avoin kirje WordPress-sivuston tekijöille
Tämä on vetoomukseni WordPress-sivustojen kehittäjille. Erityisesti tämä koskee sivustohankkeiden projektipäälliköitä ja aivan erityisesti WordPress-projektien myyjiä.
Älkää nyt herranen aika antako asiakkaan suunnitella saittia pienen pienissä palasissa!
Se on vähän sama, kuin antaisi asiakkaan kävellä pitkin metsää ja valita mihin aikoo tulevassa talossaan sijoittaa ruokapöydän, baarikaapin ja portaikon ilman mitään käsitystä siitä, missä menee talon seinät tai vesiputket ja viemäröinti.
Unelmointi sikseen, mutta silloin kun aletaan oikeasti rakentaa, ensin valitaan tontti. Sitten talopaketti, joka mahtuu tontille. Sitten siirrellään huoneita sen mukaan, miten talopaketin reunaehdot antavat myöden. Sitten valitaan ikkunakarmit ja viimeiseksi verhot.
Ei toisin päin.
Antamalla asiakkaan mellastaa tulevan saittinsa yksityiskohtien kimpussa kuin pienen lapsen karkkikaupassa, teette vain karhunpalveluksen, mikä kostautuu kun todellisuus myöhemmin iskee vasten kasvoja ja kakka tuulettimeen.
Meille myytiin tää WordPress sillä idealla, että tätä on helppoa ylläpitää
Ei ole yksi, eikä kaksi kertaa kun tällaisen on saanut kuulla asiakkaalta.
Kyllä, WordPressin yksittäisen artikkelin päivittäminen ja muuttaminen on yksinkertaista.
Kyllä, WordPressin teeman voi vaihtaa toiseen ilman, että sisältöä pitää luoda uudelleen.
Ei, yhtä elementtiä ei voi siirtää toisen eri kokoisen elementin päälle ilman, että siitä tulee kerrannaisvaikutuksia.
Toivoisin, että itseäänkunnioittavan WordPress-toimittajan projektipäällikkö malttaisi kouluttaa asiakasta ymmärtämään WordPress-järjestelmän edut ja erityisesti sen toimintaperiaatteen.
Jokaisen WordPress-sivustoa ostavan pitäisi tietää seuraavat asiat:
WordPress on pohjimmiltaan blogijärjestelmä
Blogi eli web-log on verkkoon kirjoitettu lokikirja, jonka merkinnöillä on minuutin tarkkuudella oleva julkaisupäivämäärä tai -hetki. Sanalla ”blogi” voidaan viitata kokonaiseen sivustoon tai yksittäiseen merkintään, eli artikkeliin tai postaukseen (Post).
Yksittäisen postauksen aihe voi olla lyhyt lokikirjamerkintä (”suunta 98°, nopeus 8 solmua”), kokonaisen päivän yhteenveto tai aihetta käsittelevä artikkeli. Tällaisella julkaisulla voi olla aikaan sidottu arvo (kuten päiväkirjamerkintä tai uutinen) tai sen sisältö voi ihan hyvin olla ns ikivihreää. Tai artikkelia voi myöhemmin päivittää.
Päivämäärän lisäksi artikkelilla on vähintään yksi kategoria, ja sille voi halutessaan antaa yhden tai useampia avainsanoja eli tageja.
Avainsanat kehitettiin joustavammaksi tavaksi jaotella artikkeleita, sillä aluksi yksi artikkeli voi olla vain yhdessä kategoriassa. Nykyään artikkeli voi yhtäaikaisesti kuulua useampaan kategoriaan tai kategorialla voi olla hierarkkisia alakategorioita.
Artikkeleita voi järjestellä arkistomaisiksi listauksiksi kaikkien mainitsemieni kolmen tekijän perusteella.
Tällainen postauksia listaava arkistosivu voi esittää artikkelit kokonaisuudessaan tai eri tavoin lyhennettyinä otteina. Otteen yhteydessä on linkki kokonaiseen tekstiin.
Miten blogitoiminnallisuus pitää ottaa huomioon?
Blogit on tapa tuottaa helposti käsiteltävää (ylläpidettävää ja järjesteltävää) sisältöä sivustolla. Vaikka se nyt tuntuisi utopistiselta, nyrkkisääntönä voisi pitää ajatusta, että jossain vaiheessa sivustolla tulee olemaan noin 30 blogipostausta. Niiden täytyy mahtua sivuston arkkitehtuuriin.
- Blogien toiminnallisuus pitää säilyttää, eikä sitä saa käyttää muuhun tarkoitukseen
- Yksittäisen blogisivun ulkomuoto pitää suunnitella
- Myös eri arkistosivujen layout on suunniteltava, sekä tehtävä niille tilaa koko sivuston arkkitehtuurissa
- Blogi- ja arkistosivujen sivupalkki pitää suunnitella
- Niputettuna blogit keräävät noin 50% kaikesta liikenteestä.
Päivämäärän artikkeli vs staattinen sivu
Aikaan sidottujen merkintöjen yhteyteen tarvittiin keino esittää muuttumatonta sisältöä, missä esimerkiksi blogin pitäjä kertoi itsestään. Näitä staattisia sivuja kutsutaan tylysti nimellä sivu (Page).
Teknisesti ne ovat jotakuinkin (tai täysin?) identtisiä, mutta niitä koskevat eri säännöt teeman asetuksissa. Ne eivät esimerkiksi kuulu blogipostausten url-rakenteeseen, eikä ne ilmesty arkistolistauksiin.
Periaatteessa kaikki sivut, jotka ovat sivuston navigaatiossa, ovat staattisia sivuja. Yrityksen verkkosivustolla näitä ovat esimerkiksi Tietoja yrityksestä -sivu tai tuotesivut. Ajankohtaista-osion merkinnät puolestaan ovat blogipostauksia.
Miten staattiset sivut tulee ottaa huomioon?
Staattiset sivut on tapa tuottaa täsmäsisältöä yrityksen perusviestistä tai yrityksestä itsestään. Vaikka yritys aloittaisi sivustonsa ns one-pagerina, jossain kohtaa sivustolla tulee olemaan noin 5-10 staattista sivua.
- Staattisten sivujen pitää mahtua navigaatioon
- Yksittäisen sivun ulkomuoto pitää suunnitella
- Staattisten sivujen sivupalkki pitää suunnitella
- Niputettuna staattiset sivut keräävät noin 25% kaikesta liikenteestä
WordPress-sivuston etusivu on staattinen sivu tai dynaamisesti luotu kokonaisuus
Artikkelien ja sivujen eron hahmottaminen on tärkeää kun mietitään sivustoa kokonaisuutena. Ja erityisesti silloin, kun sivustolle luodaan etusivua.
Etusivuna voi toimia mikä tahansa staattinen sivu. Mutta jotakuinkin kaikkien sivustojen etusivu on dynaamisesti tuotettu useammasta sivusta tai artikkelista.
Yhä nykyäänkin yleisin tapa rakentaa blogisaitin etusivu, on listata kymmenen uusinta blogimerkintää (artikkelia) lyhyinä otteina sivun pääpalstaan.
Pääpalstan reunoille, ylä- tai alapuolelle on tavattu sirotella staattisempaa sisältöä, joiden tekniikkaan en tällä kertaa ota kiinni. Tällaista sisältöä voi olla aiemmin mainitut arkistolistaukset tai lyhyt kuvaus saitista.
Yhden suuren pääpalstan lisäksi etusivu voi koostua myös useammasta tasa-arvoisemmasta artikkelilistauksesta. Esimerkiksi Iltasanomien tai Iltalehden etusivut ovat juuri tällaisia kollaaseja eri tavoin rakennetuista sisältölistoista.
Yrityssivustoilla trendi on toinen.
Yhä useampi yrityssivuston etusivu koostuu enimmäkseen staattisesta sisällöstä ja mukaan on otettu vain kourallinen dynaamisesti mukaan tuotettuja otteita blogipostauksista.
Tämä tekee sivun latauksesta huomattavasti nopeampaa kuin esimerkiksi Iltalehden etusivusta.
Staattinenkin sisältö halutaan esittää käyttäjälle houkuttelevassa muodossa. Sisältöä on voitu jopa hieman animoida ja se voi reagoida hiiren liikkeeseen tai ruudun vieritykseen.
Tämä teknisen monimutkaisuuden trendi on johtanut myös siihen, että ilmaisten teemojen määrä on jatkuvasti laskussa ja maksullisten teemojen määrä on nousussa.
Miten etusivu tulee ottaa huomioon?
Vain yhden sivun kokoiset sivustot eli ns one-pagerit ovat yleistyneet. Mutta se ei saa kuitenkaan tapahtua sivuston tulevaisuuden kustannuksella. Etussivun tulee taipua tilanteeseen, jossa sivustolle tehdään aiemmin mainitsemani 5 staattista sivua ja 30 blogipostausta.
- Etusivu rakennetaan lähtökohtaisesti yhdestä staattisesta sivusta tai linkeistä useampaan muuhun sivuun tai artikkeliin
- Etusivun tulee aktiivisesti johdattaa käyttäjä johonkin toimintoon, eikä esitellä kaikkia yrityksen funktioita
- Vain noin 25% käyttäjistä saapuu ensimmäiseksi etusivulle
Ja nyt se ongelma:
Kauniisti aseteltukin etusivun sisältö pitää kuitenkin luoda mahdollisimman pitkälle yhtenä artikkelina, jota voi joustavasti muokata miten tahtoo.
Etusivun muodon hakkaaminen kivivitauluun estää sivuston luonnollista kehittymistä.
Toisin sanoen, se estää markkinointia kehittymästä.
Jos asiakkaan antaa pyytää:
Tähän missiokuvauksen alapuolelle tulee ensin nuottiavain, sitten teksti ”Matkustan ympäri maailmaa”. Sen oikealle puolelle tulee 100×300 pikselin kuva piimäpurkista. Niiden alle, jossa lukee ”Katso laulu” ja jota painamalla pääsee yrityksen Youtube-kanavalle. Näitä lauluja tulee tähän kolme, eikä meille tule muita sivuja kun ei meillä ole aikaa tehdä sellaisia.
niin pahinta mitä WordPress-toimittaja voi tehdä, on juuri tuo.
Katsos tähän kenttään kirjoitat sen laulun nimen, jonka eteen me on jo laitettu se nuottiavaimen symboli. Ja sitten tässä ruudussa voit valita kuvan arkistosta. Tähän kenttään voit kirjoittaa sen Youtube-osoitteen. Mutta ”Katso laulu” me kirjoitettiin jo teematiedostoon.
Ja näitä tulee siis kolme? No, tässä on kentät sitten jokaiselle laululle. Halutaanko, että näiden laulujen määrää voi itse kasvattaa myöhemmin? No kiva, me tehdään tähän editoriin sellainen Lisää laulu -nappi.
Argh!
Ei edes puhuta siitä, kuinka hidasta on hakea jokaisen kentän sisältöä erikseen tietokannasta sen sijaan, että sisältö tulisi yhdestä artikkelista. Mutta käytännössä toimittaja on mitätöinyt koko sisällöntuottojärjestelmän (tai oikeastaan pitäisi puhua sisällönhallintajärjestelmästä, content management system, CMS) idean ja palauttanut sivuston ajalle, jolloin jokainen sivu oli erikseen koodattu html-tiedostonsa.
Entäs sitten jos siihen ei halutakaan ylipäätään lauluja? Kuva halutaankin vaakamuotoon, taustaan syvättynä ja tekstin vasemmalle puolelle? Ja koko homma halutaankin siirtää missiokuvauksen yläpuolelle? Josta, by the way, tuleekin tiimikuvaus kuvagallerioineen?
No siitä tulee sitten erikseen työmääräarvio, scrum-projekti ja versiohallintapanelistien lautakuntahanke. Onhan teillä Slack tai Trello käytössä?
Tai sitten olisi voinut antaa asiakkaalle alunperinkin ”tyhjän paperin”, johon olisi voinut lisätä ihan sellaisia elementtejä, kuin itse kulloinkin haluaa. Niin tälle etusivulle, kuin mille tahansa muullekin sivulle, ilman scrummeja.
Yksi elementti staattisella sivulla voi olla dynaamisen sisällön tuonti.
Ja sitä paitsi, ei etusivulta kuulu johdattaa käyttäjää mihinkään Youtube-kanavalle, vaan video pitää esittää sivustolla olevassa artikkelissa, jossa video on upotettuna.
Vaikka WordPress-toimittajan työ on tehdä WordPress-saitteja, pitää kuitenkin muistaa, että asiakas tekee sillä bisnestä.
Asiakas ei saa saada vain sitä mitä osaa pyytää, vaan mitä se tarvitsee.