Olin asiakkaan luona purkamassa Google Analyticsin auditointia. Näissä auditoinneissa tarkistamme yrityksen Google Analyticsin asennukset ja asetukset. Yleensä ne on päin prinkkalaa ja auditoinnin purkukeskustelu on hyvä paikka näyttää, mitkä asetukset on vinossa ja mitä liiketoimintaetuja niiden korjauksesta saattaisi olla.
Tällä kertaa koko auditointi jäi tekemättä, sillä asiakkaan verkkosivustotoimittaja ei pyynnöstä huolimatta ollut luovuttanut management/edit-tason käyttäjäoikeuksia tilitasoon. Vain pelkät lukuoikeudet näkymätasolle.
Toimittaja toimitti siis niin vähän oikeuksia kuin vain teknisesti on mahdollista.
ICT-ammattilaiset ja lakimiehet on varmuuden vuoksi kaikkein pidättäytyvimpiä sallimaan asiakkaalleen minkäänlaisia liikkeitä potentiaalisen riskin vuoksi.
Google Analyticsissa on oma käyttäjähallinta tilille (account), sivustolle (property) ja näkymälle (view). Kullakin tasolla on omia asetuksiaan, joiden asentoa ei pääse edes näkemään, ellei tunnuksesta löydy riittävästi natsoja.
Surullista on, että asiakkaalla itsellään ei ollut yhtään enempää käyttäjäoikeuksia omaan Google Analytics -tiliinsä. Hän ei siis pystynyt hallitsemaan omaa dataansa.
Käytännössä hänen verkkosivustonsa käyttäjistä kerätty data ei ollut edes hänen omaansa.
Oikea eli suositusten mukainen Google Analyticsin tilirakenne
Yrityksellä pitäisi olla yksi tili, jonka alta löytyy yrityksen kaikki eri sivustot, joiden dataa voi tarkistella kutakin useammalla eri näkymällä tai näköäalalla.
Tilihierkian siis pitäisi mennä näin:
- Tili: Oy Yritys Ab
- Sivusto: Yritys.fi
- Näkymä: Masternäkymä
- Näkymä: Perusnäkymä
- Näkymä: Käyttönäkymä
- Sivusto: Yrityksenbrändi.com
- Näkymä: Masternäkymä
- Näkymä: Perusnäkymä
- Näkymä: Käyttönäkymä
- Sivusto: Yritys.fi
Yhden tilin alla voi olla 50 eri sivustoa ja jokaisella sivustolla voi olla 25 näkymää. Yksi käyttäjätunnus (ihmisen tunnus) voi hallita kerralla 200 tiliä. Tämä riittää ihan hyvin useimmalle osasta yrityksiä.
Tämä on siis se suositus.
Ilmeisesti aikaisemmin on kuitenkin ollut (suostusten vastaisesti) tapana, että sivustotoimittaja on lisännyt uuden yrityksen sivustotasolle ja tehnyt uuden tilin vasta kun rajat ovat tulleet vastaan.
Tällöin data on jäänyt toimittajalle panttivangiksi, koska oman tilin käyttöönotto aloittaa datan keräämisen aina alusta.
Nykyään onneksi voi tietyissä tapauksissa siirtää propertyja ulos tilistä. Muutaman vuoden päästä tosin propertyn ID-numerosta ei voi enää päätellä mihin tiliin se kuuluu.
Näkymä on vinkkeli
Näkymä on se alin taso, jossa tietojen tarkastelu tapahtuu. Yhdestä sivustosta voi rakentaa eri tavoin suodatettuja versioita. Esimerkiksi jokin iso yritys voisi antaa omille osastopäälliköilleen omat hiekkalaatikkonäkymänsä pelehdittäväksi.
Niillä on toinenkin käyttötapa.
Koska Google Analyticsin filtterit toimivat ennen tiedon tallennusta, tarkoittaa filtterien käyttö tiedon menettämistä. Siksi yksi näkymä on yleensä eräänlainen varmuuskopio, josta ei ole siivottu yhtään mitään.
Itse kutsun tätä master-kopioksi, mutta toisten mielestä se on raw-data. Kumpikin on tavallaan oikein.
Mutta ne jotka käyttävät jälkimmäistä termiä, käyttävät master-termiä puolestaan siitä datasta, jota analysoidaan. Itse kutsun sitä perusdataksi ja käyttödataksi, riippuen siitä onko siinä mukana tavoitteita (goal) tai sisäistä liikennettä.
Mitään näistä erikoisuuksista ei tarvita, jos sivuston web-analytiikkaa käyttää vierailumassojen laskemiseen.
Yksi asiakas, kaksi asiakasta, kolme asiakasta.. Ei tästä analytiikasta ole kyllä mitään hyötyä meille. Huokaus.
No ei varmaan, jos sen jättää tuolle tasolle.
Minä tietysti toivoisin, että sillä tehtäisiin markkinointia ja liiketoimintaa. Koska sitähän varten se sivustokin on. Toivottavasti.