Joka kerta, kun suomalainen maksaa Netflixin kuukausimaksun, raha siirtyy ulkomaille ja pois Suomesta. Tätä vastaan jonkun ulkomaalaisen pitäisi maksaa Angry Birdsista, jotta Suomessa olisi päivän päätteeksi sama määrä rahaa.
Olen aiemmin pitänyt vientimiesten tärkeilevää pönötystä vähän vanhoillisena vuorineuvosteluna. Mutta kun asiaa katsoo yhteiskunnan makrotalouden kannalta, tilanne on ihan oikea.
Sisämarkkinat ovat lopulta pelkkää vaihdantataloutta
Teoriassa yhteiskunta voisi pyöriä ihan vain sisämarkkinoilla. Matti myy Maijalle, Maija Teuvolle ja Teuvo uudestaan Matille. Mutta kun myyjä haluaa ostajalta vähän enemmän kuin mitä itse myymästään tuotteesta maksoi, se voi tapahtua vain kahdella ehdolla:
- raha kasaantuu sille, kellä on kalleimmat tuotteet
- ylimääräisen rahan pitää tulla jostain muualta
Ensimmäisessä vaihtoehdossa osa ryhmästä vaurastuu vähän ja loput köyhistyvät paljon.
Toisessa vaihtoehdossa osa ryhmästä vaurastuu paljon ja loput köyhistyvät vain vähän tai ei ollenkaan.
Mattimaijateuvon myyntikoplaan voidaan lisätä lisää ihmisiä naapurustosta. Ihmisten lisäksi siihen voidaan lisätä organisaatioita, kuten yrityksiä tai yhdistyksiä tai valtiollisia toimijoita.
Vaikka myyntikopla olisi miten laaja ja monimutkainen, lopputulos on silti sama. Vaikka myymisen rinnalla verkosto alkaisi siirtää hyväntahtoisuudestaan rahaa köyhistyville, kuvion lainalaisuudet eivät muutu.
Jotta myyntikoplan talous voisi menestyä, tarvitaan lisää rahaa ”jostain muualta”.
Teoriassa myyntikoplan laajentaminen on mahdollista aina siihen pisteeseen asti, kunnes kaikki maailman ihmiset ja organisaatiot kuuluvat siihen. Sitähän se globalisaatio on.
Käytännössä meidän ”yhteisen myyntikoplamme” reunat on järkevää piirtää siihen, mihin yhteisömme suurimmalla pelurilla on määräysvaltaa. Tämä peluri on Suomen valtio.
Ulkomarkkinat tuovat ”uutta” tulovirtaa
Jotta Suomen valtion rajojen sisällä toimiva yhteisö eli yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä, tarvitaan yhteiskunnan ulkopuolella oleva positiivinen tulovirta.
Tätä on vientimarkkinat
Sen ei tarvitse tarkoittaa vain telakkaa, jonka tuottamia laivoja fyysisesti viedään ulkomaille.
Se voi ihan yhtä hyvin tarkoittaa
- tietokonepeliä, jota halutaan pelata ulkomailla
- elokuvaa, jota halutaan katsoa ulkomailla
- kurssia, jota halutaan käydä ulkomailla
- palvelua, jota tullaan Suomeen asti kokemaan
Se on siis mitä tahansa tuote tai palvelu, joka vaihdetaan ulkomailla olevaan rahaan – tapahtui se sitten varustamon pääkonttorissa, nettimarkkinassa tai turismin muodossa.
Erilaiset verkkokaupparatkaisut ovat helpoin keino yksittäisen pienyrityksen tehdä vientiteko. Kun markkina-alueena on koko maailma, on teoriassa ihan mahdollista, että hyvinkin pieneksi rajatusta kohderyhmästä riittää volyymia toimeentulevan liiketoiminnan pyörittämiseen.
Vientituloista moottoritieksi ja toimeentulotueksi
Vientimarkkinoiden tulovirta tulee ensin sille palvelua tuottavalle yritykselle. Sitten raha jakautuu yrityksen alihankkijoille ostopalveluina, työntekijöille palkkoina ja valtiolle verotuloina.
Alihankkijoilla raha valuu työntekijöiden palkkoihin ja verotuloiksi valtiolle.
Työntekijöiden raha valuu uusiin ostopalveluihin ja verotuloiksi valtiolle.
Ostopalveluiden raha valuu verotuloiksi valtiolle.
Sanoinko jo valtion verotulot?
Valtion AINOA tulonlähde on verotulot. Kustannuksia sillä kuitenkin on senkin edestä ja niiden avulla pyöritetään yhteiskunnan infrastruktuuria (ja pidetään huolta heikommista).
Tällä hetkellä Suomen vientitasapaino on miinusmerkkinen. Täältä lähtee enemmän rahaa ulos, kuin mitä tänne tulee sisään.
Tämän vuoksi jokaisen suomalaisen yrityksen velvollisuutena on (omien asiakkaidensa palvelemisen lisäksi) vähintään pohtia, miten sen toiminnan pitäisi muuttua, jotta sen nykyisiä tuotteita tai palveluita voisi ostaa myös ulkomailta.
Se voi olla myös nykyisen ammattitaidon tuotteistamista uudelleen nimenomaan vientimarkkinoita silmälläpitäen. Ei niitä ”valloittaa” tarvitse, mutta jos jokainen myy sinne vähän, tasapainon keikauttaminen on ihan mahdollista.
Toivon että onnistuin kutittelemaan ajatuksiasi. Jos näin tapahtui, juttelen kanssasi mielelläni asiasta lisää. Klikkaa vaikka kalenteriini.
Kerro mitä liiketoimintasi tarvitsee
Epäilyttääkö? Tilaa uutiskirje